2
Vearru, boazodoallu ja ráját.
Gaskaagi čađa lea Norga, Ruoŧa ja Ruošša riikkat riidalan geas lea váldi davvin. Vearu gáibidit sápmelaččaiguin lei dehálaš sisaboahttu.
Vearro lassáneapmi lea čilgehus dasa ahte goddebivdu nuppástuvai boazodollui 15-1600 jahkelogus. Dan ahte oamastit ealu, mii ovdal lei leamaš oktasaš valjodat, rahkadii čielga sosiála hierarkiija . Stuorát ealut ja guhkit johtingeainnut gaskkal geasse ja dálveorohagaid, nu mo mii otne dovdat, álggii 1700 jagiin.
1751 logus bidjui rádjá Dánmárku-Norga ja Ruoŧa-Suoma gaskkal. Boazodoalu rievttit guovttobeale rájá suodjaluvvojedje rádjátraktáhtas “Lappekodicilla” bokte.
Lappekodicilla regulerii dán dili dassá go boazodoallokonvenšuvdna gaskkal Norgga ja Ruoŧa bidjui johttui 1923:is. Dát ođđa šiehtadus mielddisbuvttii ahte geasseguohttun sulluiguin ja njárggaiguin Romssa bealde giddejuvvui boazodoalliide geaiguin lei dálveguohtoneana Ruoŧa bealde, ja dasa lassin ledje maid Ruoŧa stáhtaborgárat. Dát dagahii ahte baggojohttin bidjui johtui, ja mielddisbuvttii ahte olbmot ja ealut šadde bákkus johttit lullelii Ruoŧas, guovlluide maid Ruoŧa eiseválddit ledje mearridan. Mearariikkas mielddisbuvttii dát ahte botkejuvvui dat árbevirolaš ovttasdoaibman/verddevuohta boazosámiin ja báikkálaš olbmuin.
1950 logus bovdeje eiseválddit ođđa boazodolliid daid guorus goahtoeatnamiide mat šadde Tromsii. Boazodoallit Guovdageainnus johte iežaset ealuiguin. Otne leat eanas dáid maŋisboahttit mat birra jagiid geavahit guohtoneatnamiid Norgga bealde rájá.
1972:as vuolláičálli ođđa konvenšuvdna Norgga ja Ruoŧa gaska, mii unnidii guovlluid maid ruoŧa bealde boazodoallit besse geavahit Norgga bealde. Dán konvenšuvnna doaibma nogai 2005:as, ja stádat eai lea vel soahpan ođđa konvenšuvnna. Lea báikkohaga ain nággu guohtoneatnamiin sis Tromssas, mii lea geasseorohat ruoŧabeale`ealuide ja dálveguohtun eana norggabeale boazodollui.
